Enkelikuoro

Ehkä määrärahat ovat tiukalla, kun tänä vuonna kuorossa laulaa vain kolme enkeliä.


Näistä tuli kädettömiä enkeleitä, kun en oikein tiennyt miten tai mihin olisin niille kourat laittanut. Mutta kuorossa kaiketi riittää, että saa suunsa auki!

Pipareita

Viime jouluna siskolta lahjaksi saamani muotit pääsivät tässä päivänä eräänä toden teolla käyttöön. Sitä ennen pärjäsin yhdellä ainoalla itse ostamallani enkelimuotilla. Noita ihan pieniä en kuitenkaan kovin montaa jaksanut painella...
Suunnittelin seuraavana päivänä ennen iltavuoroa myös koristelevani jonkun kakkusen, mutta Supermies oli mussuttanut melkein kaikken tomusokerin. Sillä on tapana tehdä siitä ja vedestä "kuorrutusta" lasiin ja lappoa sitä pipareiden päälle syödessään. Totuttuun tapaan osa taikinasta jäi myös jääkaappiin siltään, toisenlaista makeannälkää odottelemaan.


Talon väkerrykseen ei ainakaan tällä kertaa inspiraatio riittänyt, mutta toisaalta puolet taikinasta joutuikin pakkaseen, joten eihän sitä koskaan tiedä... Viime vuonna tein (silloin) uuden pohjoisen asuinpaikan innoittamana piparikodan, josta en kyllä viitsi kuvaa julkisuuteen esitellä... Samoihin aikoihin "kehittelemäni" (joo vaatikin pitkällistä aivotyöskentelyä...) suklaapiparit puolestaan syntyvät yksinkertaisesti pyörittelemällä ja painelemalla. Ne paitsi maistuvat tavallista piparkakkua paremmalle, myös pitävät hammaspeikkojen laumat voimissaan.

Laitan sitten aikaansaannoksista kuvaa, kunhan tässä niihin koristelupuuhiin ehtii. Ja ennenkaikkea on kotona kamera valmistilassa yhtä aikaa vähäisen päivänvalon kanssa...

Punertaa eli Paprikan matka osa 2

Tässäpä päivitystä tilanteeseen makuuhuoneen ikkunalla, tämän paprikan osalta.


Joulumielikö silläkin?

Joulusukka

Meillä on Supermiehen kanssa yhteinen joulusukka. Se toimii sekä joulukalenterina, että joululahjana. Vuoro aamuina toinen laittaa ja toinen saa pienen yllätyksen, jonka ei välttämättä tarvitse olla materiaalinen. Myös esimerkiksi lupaus vessan pesemisestä saattaisi ilahduttaa...
Meillä on eri vuosina ollut erilaisia järjestelyjä toistemme joululahjojen suhteen, milloin on ostettu yllätyksiä isommalla rahalla, milloin vain tarpeellista tai koitettu keksiä mahdollisimman hauskaa minimaalisella summalla. Kaikki kivoja vaihtoehtoja. Tänä vuonna kalenteriin on budjetoitu parikymppiä per nokka ja muita lahjuksia ei hankita.


Tänään oli minun vuoroni kurkistaa sukkaan ja sieltähän löytyi yksi lempisuklaistani, pätkis! Ihana aamunaloitus. Eilen Supermies sai Kindermunan, joka puolestaan on hänen herkkuaan. Makeasti on siis lähtenyt liikkeelle tämä joulunodotus!


Tärkeä tehtävä annettiin punaiselle villasukalle, jonka olen joskus saanut lahjaksi. (Ja tehokkaasti unohtanut keneltä...) Tuunasin sukkaa mm. virkatuilla kukkasilla. Kaikki koristeet ovat irrotettavissa, joten sukka palaa joulun jälkeen takaisin vanhoihin tehtäviinsä, kaapissa odottavan parinsa luo.