minä olen Jenni-täti. Olen lainannut netti-identiteettini muumihahmolta, johon tunnen samaistuvani monestakin syystä. Me ollaan molemmat kovia valittamaan, mesuamaan ja saarnaamaan. Molempien nenällä roikkuu kakkulat ja yhteistä on myös mieltymys violetteihin rytkyihin. Ennenkaikkea meille kummallekin on aivan selvää, miten asiat tehdään niin, että ne ovat oikein.
Erojakin silti löytyy. Muumimaan Jenni-täti on niin rikas, ettei tiedä mitä rahoillaan tekisi. Itse puolestani odotan yhä sitä päivää, kun moinen vitsaus minut tavoittaa. Perustavin eroavaisuus lienee kuitenkin ikä. Minä en oikeasti ole täti sen enempää sukulaisen ominaisuudessa kuin vuosienikaan puolesta. Henkisesti tätimäinen sen sijaan olen ollut aina.
Täällä aion kirjoittaa kaikista niistä asioista, jotka eivät sovi toiseen, koira-aiheiseen blogiini. Sieltä olen myös siirtänyt tänne joukon vanhempia postauksia, jotka eivät koskaan olleetkaan oikein kotonaan puruluiden, kakkapussien ja kuolaroiskeiden joukossa. Täällä kaikesta tuosta ylijäämästä keitellään sekametelisoppa, josta saattaa jopa löytyä jokin punainen lanka. Tai sitten ei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti