Keskeneräisten haaste

1. Alpakkahuivi, kulkee Ravelryssä nimellä Juliana Wrap.

Tänä aamuna blogista toiseen surffatessani törmäsin haasteeseen, joka todella osui ja upposi. Santtu oli ideoinut itselleen motivaattorin, jonka avulla saattaa kesken jääneet käsityöt päätökseen näin kevään korvalla. Hetken aikaa naureskelin omille kätköilleni ja päätin sitten liittyä joukkoon.

Jemma.

Minähän säilytän keskeneräisiä käsitöitä pienissä muovipusseissa, joita on jemmattu ympäri kämppää. Niitä löytyy olohuoneen kaapista, nojatuolin rahin kannen alta, erinäisistä koreista ja laatikoista sekä vaatekaapista. Osa roikkumaan jääneistä projekteista on aloitettu vain joitakin viikkoja aikaisemmin, osa puolestaan on niin vanhoja, että niiden alkuvaiheet alkavat peittyä jo historian varjoihin... Päätin aloittaa tuoreimmista ja edetä aikajärjestyksessä.

2. Chevron Lace Cardigan.

Supermiehen ukki lahjoitti minulle taannoin läjällisen marketista halvalla ostamiaan lankakeriä ja minä käytin niitä kivalta vaikuttavan ohjeen testaamiseen. Kotitakki on päättelyä, höyrytystä ja nappien ompelua vaille valmis, koska päätin, etten jaksa panostaa hihoihin.

3. Tähtipeitto

Tähtipeitto valmistui lähes kokonaan matkakäsityönä viime joululoman aikana. Mitään ohjetta en käyttänyt, nappasin vain mukaan koukun ja pari kivaa kerää ja kehittelin. Tuli muuten hyvä (ja olen saanut pääteltyäkin!), mutta violetti lanka loppui ja kuusikulmioiden jättämiin valtaviin koloihin peiton molemmissa päissä pitäisi nyt keksiä jotain... Täytettä.

4. Virkatut sukat

Sukkaidea lähti liikkeelle toissa jouluna, kun olin töissä paikassa, jossa oli hyvin aikaa virkkailla asiakkaita odotellessa. Harmi vaan, että projekti on ollut kesken niin kauan, ettei minulla ole enää mitään mielikuvaa tästä jälleen kerran omasta päästä vedetystä ohjeesta. Onneksi toinen sukka on sentään valmis ja voin ottaa mallia siitä. Jos siis koskaan saan enää tartuttua tähän työhön.

5. Improvisoitu joululiina

Sukkien kanssa samaan aikaan aloitin myös tämän joululiinan. Sain ohuen virkkauslangan äidiltäni ja koska yleensä virkkaan paksummista langoista, oli tämän työstäminen mukavaa vaihtelua. Mutta niinpä vaan oli sekin päässyt unohtumaan yli vuodeksi...

6. Piilosilmukkalapaset

Rehellisesti sanottanuna en edes muista koska olen nämä aloittanut. Olin unohtanut ne totaalisesti. Aika kapeatkin ovat, mutta tuskinpa viitsin purkaakaan...

7. Afrikkalaiset kukat

Näitä kukkia virkkasin, kun Supermies toissa kesänä joutui sairaalaan ja tarvitsin jotain tekemistä tokkuraisen miehen seurana istuskellessani. Ulkona oli 35 asteen helle ja minä pyörittelin sisällä villalangasta kukkasia. Olipahan kokemus sekin.

8. Mix and match-isoäidinneliöpeitto

 Ja viimeisenä muttei todellakaan vähäisimpänä: todellinen ikuisuusprojekti! En tiedä kenen idea oli yrittää yhdistellä monen kokoisia isoäitejä samaan peittoon, mutta voin sanoa, että ihan helppoa se ei ole. Aloitin taas tavoilleni tyypillisesti hetken mielijohteesta, mutta myöhemmin tein myös yksityiskohtaisen suunnitelman. Kuvittelin osanneeni laskea ja mittailla palat järkevästi, mutta kun yhdistämisen aika tuli, osoittautuivat kuvitelmani silkaksi illuusioksi. Humanistin matikkapää. Paloja on pitänyt yhdistämisen edetessä virkata lisää ja koloja paikkailla, mutta kun tästä jonakin päivänä tulee valmista, voi ainakin ylepänä todeta, että kyseessä on todellinen tilkkupeitto!


Ps. Huomasin juuri, että kirjahyllyn päällä minulla on aaltomaljakkoon sullottuna vielä ainakin yksi tekeillä oleva pitsiverho...