torstai 21. maaliskuuta 2013

Keskeneräisten haaste

1. Alpakkahuivi, kulkee Ravelryssä nimellä Juliana Wrap.
Tänä aamuna blogista toiseen surffatessani törmäsin haasteeseen, joka todella osui ja upposi. Santtu oli ideoinut itselleen motivaattorin, jonka avulla saattaa kesken jääneet käsityöt päätökseen näin kevään korvalla. Hetken aikaa naureskelin omille kätköilleni ja päätin sitten liittyä joukkoon.

Jemma.
Minähän säilytän keskeneräisiä käsitöitä pienissä muovipusseissa, joita on jemmattu ympäri kämppää. Niitä löytyy olohuoneen kaapista, nojatuolin rahin kannen alta, erinäisistä koreista ja laatikoista sekä vaatekaapista. Osa roikkumaan jääneistä projekteista on aloitettu vain joitakin viikkoja aikaisemmin, osa puolestaan on niin vanhoja, että niiden alkuvaiheet alkavat peittyä jo historian varjoihin... Päätin aloittaa tuoreimmista ja edetä aikajärjestyksessä.

2. Chevron Lace Cardigan.
Supermiehen ukki lahjoitti minulle taannoin läjällisen marketista halvalla ostamiaan lankakeriä ja minä käytin niitä kivalta vaikuttavan ohjeen testaamiseen. Kotitakki on päättelyä, höyrytystä ja nappien ompelua vaille valmis, koska päätin, etten jaksa panostaa hihoihin.

3. Tähtipeitto
Tähtipeitto valmistui lähes kokonaan matkakäsityönä viime joululoman aikana. Mitään ohjetta en käyttänyt, nappasin vain mukaan koukun ja pari kivaa kerää ja kehittelin. Tuli muuten hyvä (ja olen saanut pääteltyäkin!), mutta violetti lanka loppui ja kuusikulmioiden jättämiin valtaviin koloihin peiton molemmissa päissä pitäisi nyt keksiä jotain... Täytettä.

4. Virkatut sukat
Sukkaidea lähti liikkeelle toissa jouluna, kun olin töissä paikassa, jossa oli hyvin aikaa virkkailla asiakkaita odotellessa. Harmi vaan, että projekti on ollut kesken niin kauan, ettei minulla ole enää mitään mielikuvaa tästä jälleen kerran omasta päästä vedetystä ohjeesta. Onneksi toinen sukka on sentään valmis ja voin ottaa mallia siitä. Jos siis koskaan saan enää tartuttua tähän työhön.

5. Improvisoitu joululiina
Sukkien kanssa samaan aikaan aloitin myös tämän joululiinan. Sain ohuen virkkauslangan äidiltäni ja koska yleensä virkkaan paksummista langoista, oli tämän työstäminen mukavaa vaihtelua. Mutta niinpä vaan oli sekin päässyt unohtumaan yli vuodeksi...

6. Piilosilmukkalapaset
Rehellisesti sanottanuna en edes muista koska olen nämä aloittanut. Olin unohtanut ne totaalisesti. Aika kapeatkin ovat, mutta tuskinpa viitsin purkaakaan...

7. Afrikkalaiset kukat
Näitä kukkia virkkasin, kun Supermies toissa kesänä joutui sairaalaan ja tarvitsin jotain tekemistä tokkuraisen miehen seurana istuskellessani. Ulkona oli 35 asteen helle ja minä pyörittelin sisällä villalangasta kukkasia. Olipahan kokemus sekin.

8. Mix and match-isoäidinneliöpeitto
 Ja viimeisenä muttei todellakaan vähäisimpänä: todellinen ikuisuusprojekti! En tiedä kenen idea oli yrittää yhdistellä monen kokoisia isoäitejä samaan peittoon, mutta voin sanoa, että ihan helppoa se ei ole. Aloitin taas tavoilleni tyypillisesti hetken mielijohteesta, mutta myöhemmin tein myös yksityiskohtaisen suunnitelman. Kuvittelin osanneeni laskea ja mittailla palat järkevästi, mutta kun yhdistämisen aika tuli, osoittautuivat kuvitelmani silkaksi illuusioksi. Humanistin matikkapää. Paloja on pitänyt yhdistämisen edetessä virkata lisää ja koloja paikkailla, mutta kun tästä jonakin päivänä tulee valmista, voi ainakin ylepänä todeta, että kyseessä on todellinen tilkkupeitto!


Ps. Huomasin juuri, että kirjahyllyn päällä minulla on aaltomaljakkoon sullottuna vielä ainakin yksi tekeillä oleva pitsiverho...

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Päivän ajatus


Niinpä niin.
Selittää, miksi on niin vaikeaa vastata, kun joku kysyy graduni aihetta.

torstai 14. maaliskuuta 2013

Eläinvaara


Suomen vaarallisin eläin on Tiede-lehden mukaan hirvi, aiheuttamiensa kolareiden vuoksi. Toisen sijan jakavat nauta ja koira - aika yllättävää, sillä vaikka susiuutisia on jatkuvasti, en minä ainakaan muista yhtään lehmäkuolemaa. Näiden jälkeen eniten kuolemia on aihuttanut ampiainen.

Minä en tunne ampiaisen, mehiläisen, herhiläisen, tirriäisen tai sirriäisen eroja, joten en ota mitään vastuuta siitä, onko kuvassa esiintyvä siivekäs lajiominaisuuksiltaan juuri ampiainen. Se on kuitenkin vastaukseni Valokuvatorstain 278. haasteeseen: Moni muu eläin sutta todellisempi uhka ihmiselle.

torstai 7. maaliskuuta 2013

Erämiehen paras kaveri

Auttiköngäs, kesäkuu 2012.

Meinasin jo olla osallistumatta, kun lopputulos on niin ilmeinen - suorastaan itsestäänselvä. Mutta tämä kuva herättää omassa mielessä niin lämpimiä tunteita, etten voi olla jakamatta sitä.

Valokuvatorstain 227. haaste: Ihmisen paras ystävä.

Kuvassa kaksi allekirjoittaneen rakkainta ystävää.

tiistai 5. maaliskuuta 2013

Täydellinen pari


Hattu ja huivi, huivi ja hattu. Molemmat Hjertegarnin ihanan pehmoisesta ja todella lämpimästä Alpaca Silkistä. Molempien ohje tarjolla ilmaiseksi Ravelryssä.


Huivi siis samanlainen kuin tämä lahjahuivi. Todella kaunis, lisäsin reunuksen, jota keksin sitä mukaa kun tein.


Pipomallin nimi kertoo kaiken, Divine Hat. Kaksinkertaisella langalla syntyi yhdessä hujauksessa.


Molemmat näyttäviä, mutta todellisuudessa paljon helpmpia kuin voisi kuvitella. Molemmat upeita. Mitään näin hienoa ei ole minun käsissäni aiemmin syntynyt.